Sivut

perjantai 27. huhtikuuta 2012

Sormukset

SIKOJEN RAKKAUS
 
by Ilpo Tiihonen

Kun auringon alla puhkeaa onni, 
kun lehmänsä löytää tuo muhkea sonni, 
kun kaislikon hauesta hauki saa parin 
ja kukkoa kosii se kanoista arin.
-niin mikseivät sitten sika ja sika, 
saparon verran ja kärsänsä mitan 
toisilleen vannoisi ikuista valaa: 
Oi rakkaani, sulle mun kyljykset palaa!
 
Niin kuu etsii maata, niin suu etsii suuta, 
niin kyyhkyset yhteistä nukkumapuuta, 
kun peittojen alla on pehmoista kaksin 
ja kahdelle yö ryhtyy suojelijaksi
 -niin mikseivät sitten sika ja sika 
saparon verran ja kärsänsä mitan 
toisilleen vannoisi ikuista valaa: 
Oi rakkaani, sulle mun kyljykset palaa! 


Ihan mahtavin teksti minkä olen löytänyt!
 Todellakin laitan sen kutsukorttien ohjelehtisen väliin, tuo hieman hilpeyttä ja hauskuutta! 




 Ainiin, ja pian hankin itselleni tämän ihanuuden, 
jonka saan vajaan 5kk päästä pujottaa sormeeni!
Ajattelin ensin että tämä on liian iso ja massiivinen, mutta kun en ole parempaakaan löytänyt.
Tämä on kuitenkin niin minun tyllinne, kaunis ja klassinen.
En ole yhtään timanttityyppiä!



Kalevala Koru - Filigraani/kaupunkisormus


Sulhoni saa sormuksekseen tälläisen, kauniin ja koristeellisen.
 Minusta nämä sormukset sointuvat hyvin toisiinsa, taitaa ollakin aika suosittu yhdistelmä!
Kalevala Koru - Metsäpirtti







Sormuksista muihin ajatuksiin, menemme vapuksi Kuopion suunnalle, 
jonne varasinkin kahteen eri liikkeeseen sovitus ajan  Juhla-asu Anneleen sekä Pukuliike Faunaan!
 Huonointa tässä on se että samalla reissulla pitää tehdä sitten ostopäätös, jos unelmien puku löytyy!
Nimittäin, minun tuuliviiri aivot ovat välillä haastavat!


Nannna























 

perjantai 13. huhtikuuta 2012

Kädenjälkiä

Ihania ja taitavia ovat minun kaasoni ja mieheni. 
Olen todella ylpeä luomuksista jotka saimme tehtyä häitämme koristamaan!
En malta odottaa että pääsen juhlapaikkaa koristelemaan
 ja suunnittelemaan mitä minnekin laitamme :)
Teimme siis pääsiäisen aikana häidemme juhlatiloihin maalaisromanttisia
 ja luonnonläheisiä koristeita, risuista, lasipurkeista ja rautalangoista! 

Kuvia kädentöistämme alla:






 Tässä siis risusydämet, ajattelin käyttää näitä koristamaan: ulko-ovea,
  hääautoa ja ehkä meidän hääpöydän taustaseinää. 
Käytimme risuina riippakoivun eli rauduskoivun oksia, 
jotka mieheni joutui hankkimaan rakkauden tuskissaan puuhun kiikkumalla. 
Koristelimme risuja pitsinauhoilla, organzanauhoilla ja "tukkaateipissä" nauhalla,
 jonka nimeä en muista, mutta sitä löytää sinooperista :)
Helpon ohjeen risusydämille löysin täältä.






 Kynttiläkipot, jotka tulevat pöytiin ovat vanhoja hillo-, piltti-, kurkku- ja punajuuripurkkeja. 
Kaikki ovat eri kokoisia, muotoisia ja erinnäköisiä luomuksia. 
Purkit ovat sukulaisilta kerättyjä, osa jo vanhemman mallisia. 
Purkkeja koristelimme myöskin pitsinauhoilla, organzanauhoilla, "tukkaateipissa" nauhoilla, 
puusydämillä, helmillä ja napeilla. 
Osaan purkeista myös kirjoitimme rakkaus lauseita perinteisellä kultatussilla.
Ideaa olen itse pyöritellyt päässäni jo pidempään. 
Yritin netistä etsiä vinkkejä, mutta itse en niitä sieltä löytänyt. 
Olihan se työlästä mutta kauniita purkkeja tuli!
 Häiden jälkeen lahjoittelen purkkeja sukulaisille ja joitakin jätän itselleni muistoksi.





Rautalankasydämet ja helmet. Näitä taitellessa meni sormet jos toisetkin.
Aamulla ei löytyny nauravia nakkeja, vaan kunnon lenkkimakkarat käsistä! 
Vinkkinä voin sanoa että älkää väännelkö paljain käsin! :D
Rautalangat tilasin pajapuodista
Rautalankoja vääntelin siis ilman minkäälaista muottia, ihan käsituntumalta apunani pihdit.
Rautalankojen karkeutta pehmentämään pujottelin ohueen kultanauhaan helmiä ja kieputin ne rakenteisiin.



Tälläisiä koristeita saimme aikaan ja olen edelleen erittäin tyytyväinen tulokseen! 
Teimme koristeet siihen malliin että ne tulevat osittain tulevaan kotiimme koriste-esineiksi näkyville, 
etten heitä kaikkea hukkaan. 
Näin muistot ihanasta hääpäivästä säilyvät arjessammekin, esineiden ollessa esillä päivittäin.

Uskaltakaan tehdä omia koristeita, ainakin ne ovat persoonallisia!

Nanna